torstai 14. toukokuuta 2015

Toni Kohonen - kaikkien aikojen kuningas?


Toni Kohonen on kiistattomasti yksi kaikkien aikojen parhaista, ellei jopa paras pesäpalloilija. Merkkivirhe tutustui Kohosen uraan ja tuloksena syntyi sivukaupalla juttua. Lue juttu ilmaiseksi täältä!


Toni Kohonen on kiistattomasti yksi kaikkien aikojen parhaista, ellei jopa paras pesäpalloilija. Superpesis uutisoi torstaisen kotiottelun olevan Kohosen uran 600:s Superpesiksen runkosarjassa. Nettitilastojen mukaan jo sunnuntainen Kouvola-peli oli numero 600, mutta uskotaan tässä tapauksessa virallisempaan lähteeseen.

Oli ottelujen lukumäärä mikä tahansa, kyseessä on poikkeuksellisen kova pelaaja. Teimme pienimuotoisen tiivistelmän miehen taipaleesta Kiteen pitäjästä yhdeksi kaikkien aikojen pelaajista.

Nimi: Toni Kohonen

Syntynyt: 13.1.1976 (Kitee)

Superpesisjoukkueet: Kiteen Pallo, Oulun Lippo, Sotkamon Jymy, Kouvolan Pallonlyöjät

9 Suomen mestaruutta, 5 SM-hopeaa, 1 SM-pronssi

Vuoden pesäpalloilija 2001, 2005 ja 2014

Vuoden lukkari 1999, 2001, 2002, 2004, 2005, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014

18 Itä-Länsi -ottelua

Toni Kohosen pääsarjaura alkoi kaudella 1993 Kiteen Pallon riveissä. Tuolloin 17-vuotias Kohonen pelasi 27 runkosarjaottelua, joissa syntyi 2+8 lyötyä ja 5 tuotua juoksua. Ensimmäisellä kaudella Kohonen kiersi ensimmäisen Superpesis-kunnarinsa 9.5 kotiottelussa Muhoksen Pallo Salamoita vastaan. Kiteen kausi jatkui runkosarjan jälkeen karsintasarjassa, jossa se kukisti heti avauskierroksella Vimpelin Vedon voitoin 2-1 ja säilytti näin sarjapaikkansa. Vuosi 1993 oli muuten viimeinen kausi, kun ottelut ratkaistiin vuoropelillä. Seuraavaksi kaudeksi otettiin käyttöön jaksopeli, joka on edelleen käytössä.



Kaudella 1994 Kohonen ja Kiteen Pallo paransivat otteitaan, mutta uudistuneen sarjajärjestelmän vuoksi kausi päättyi jo runkosarjaan. Kitee sijoittui runkosarjassa kuudenneksi, mutta vain neljä parasta eteni pudotuspeleihin. Kohonen merkkautti kauden aikana 34 ottelua, joissa hän takoi 1+22 lyötyä ja 10 tuotua.

Kitee jatkoi nousujohteista suhdannettaan kaudella 1995 ja sijoittui runkosarjassa neljänneksi. Tällä kaudella pleijareihin eteni nykyiseen tapaan kahdeksan joukkuetta, joten Kitee pääsi aloittamaan pudotuspelit Hyvinkään Tahkoa vastaan kotiedun turvin. Puolivälieräsarja Tahkoa vastaan olikin äärimmäisen tasainen ja ratkesi vasta viidennessä ottelussa, jossa Tahko nappasi kolmannen ja ratkaisevan voiton Kiteen kotiluolassa ja päätti itäsuomalaisten kauden. Ratkaiseva ottelu päättyi lukemin 0-2 (0-2, 0-2). Kohoselle kausi tuotti 29 runkosarjaottelua, joissa syntyi 1+24 lyötyä ja 8 tuotua. Pudotuspelien tilastoja ei valitettavasti ole saatavilla.



Kauden 1996 Kohonen aloitti Kiteellä, mutta siirtyi 12:n ottelun jälkeen Oulun Lippoon loppukaudeksi. Kohosella on viimeksi jäänyt superpesisottelu väliin juurikin tällä kaudella, kun hän ei karenssin vuoksi voinut pelata kahdessa ottelussa. Lippo sijoittui runkosarjassa kuudenneksi ja Kohonen iski 26 ottelussa tehot 2+20, tuotuja kertyi 14. Pudotuspeleissä tie nousi kuitenkin pystyyn runkosarjan kolmanneksi sijoittunutta Seinäjoen Mailajusseja vastaan, joka eteni välieriin voitoin 3-1.

Kohonen pääsi vihdoin taistelemaan mestaruudesta kaudella 1997. Lyhyen Oulun visiitin jälkeen hän pelasi jälleen Kiteellä, joka voitti runkosarjan kohtalaisen selkeällä 9 pisteen erolla Kaisaniemen Tiikereihin. Kohosen tehot runkosarjan 28 ottelussa olivat 1+16 ja 25 tuotua. Puolivälierissä Kitee kaatoi Siilinjärven Pesiksen puhtaasti voitoin 3-0. Välierissä vastaan asettui Hyvinkään Tahko, joka oli yllättänyt Kaisaniemen Tiikerit ensimmäisellä kierroksella. Tahko oli lopulta kuitenkin melko heppoinen vastus Kiteelle, joka selvitti välieräsarjan häviämättä jaksoakaan. Kitee eteni näin loppuotteluun ja Kohonen varmisti samalla uransa ensimmäisen miesten SM-mitalin. Vastaan asettui miehen nykyinen seura Sotkamon Jymy, jonka nylyisen valtakauden voidaan katsoa alkaneen juurikin 90-luvulla. Ensimmäinen ottelu eteni supervuoropariin, jossa Sotkamon yksi juoksu riitti ottelun voittoon ja kotiedun riistämiseen. Myös toinen ottelu oli tasainen. Ensimmäinen jakso päättyi tasan 4-4, mutta toisella jaksolla kainuulaiset olivat parempia lukemin 3-1. Mestaruus oli katkolla kolmannessa ottelussa Kiteellä, eikä Sotkamo jättänyt tilaisuutta käyttämättä. Kolmas ottelu päättyi 0-1 vierasvoittoon. Kiteen ja Kohosen kausi päättyi pettymykseen, vaikka mitali tietenkin oli hieno saavutus. Kohonen valittiin kaudella 1997 ensimmäistä kertaa urallaan miesten Itä-Länsi-otteluun. Sittemmin valintoja on kertynyt 18.



Erinomaisen kauden jälkeen Kohonen ja Kitee lähtivät kauteen 1998 kovin odotuksin. Runkosarjassa joukkue sijoittui kolmanneksi Lipon ja Tiikerien jälkeen. Kohosen 28 runkosarjaottelua tuottivat tehot 2+32 ja 19 tuotua. Puolivälierissä vastaan asettui Kohoselle tuttu pudotuspelivastustaja parin vuoden takaa, Seinäjoen Mailajussit. Ensimmäinen ottelu päättyi Kiteen murskaavaan 2-0 (9-0, 6-0) voittoon, mutta kaksi seuraavaa ratkesivat vasta supervuoroparissa. Kitee oli näissä hitusen parempi ja lunasti välieräpaikan puhtaasti voitoin 3-0. Välierissä vastaan asettui edellisellä kaudella superissa debytoinut Kaisaniemen Tiikerit, jonka toimintaan oli sijoitettu pesäpallon mittakaavalla sievoisia summia rahaa. Tiikereissä pelasi tuolla kaudella mm. Simo Eerikäinen, Kari Kallio ja Sami Sirviö. Joukkue ei ollut huhupuheiden mukaan pystynyt maksamaan pelaajien palkkoja koko kesän aikana. Kitee antoi stadilaisille shokkihoitoa ensimmäisessä ottelussa ryöstämällä voiton ja kotiedun lukemin 0-1 (1-1,-3-3, 1-2). Tiikerit voitti avausjakson toisesta ottelusta, mutta Kiteen voitettua toisen jakson murskaavasti 7-0 monet olivat varmasti jo valmiita paketoimaan ottelusarjan. Supevuoroparisa molemmat jäivät nollille ja kotiutuslyöntikilpailussa Tiikerit onnistui kairaamaan ottelusarjan tasoihin. Kolmas ottelu oli jälleen äärimmäisen tiukka. Avausjakso päättyi tasan 1-1 ja toisella jaksolla Tiikereiden yksi juoksu riitti jakso- ja otteluvoittoon. Kiteen kausi oli katkolla seuraaavassa kotiottelussa. Tiikerit vei avausjakson reilusti lukemin 0-6, mutta Kitee kaivoi väkisin 1-0 voiton toiselta jaksolta. Supervuoroparissa Tiikerit otti kuitenkin omansa ja eteni välieriin voitoin 3-1. Tiikerit eteni lopulta loppuotteluun asti, jossa Oulun Lippo oli kuitenkin parempi. Tiikereiden talousongelmat kasvoivat lopulta liian suuriksi ja seura lopetti toimintansa. Kausi 1998 muistetaan harmillisen hyvin sopupeliskandaalista, jossa Kiteen Pallo ei kuitenkaan ollut osallisena.

Kitee oli vakiinnuttanut asemansa sarjan kärkikastissa ja lähti tavoittelemaan mestaruutta kaudelle 1999. Joukkue taisteli runkosarjan voitosta tasapäisesti Sotkamon Jymyn kanssa, mutta jäi lopulta niukasti toiseksi huonomman juokueronsa vuoksi. Runkosarjan voitto oli lopulta pienestä kiinni. Sotkamo voitti viimeisellä kierroksella Haminan 0-1 ja Kitee olisi puhtaalla voitolla kuitannut runkosarjan itselleen. Alajärven Ankkurit pilasivat kuitenkin kiteeläisten juhlat voittamalla päätöskierroksella toisen jakson Kiteen vieraana. Puolivälierissä Kankaanpään maila taisteli ajoittain hyvin, mutta Kitee vei ottelusarjan suoraan voitoin 3-0. Pattijoen Urheilijat oli yllättäen pudottanut Sotkamon Jymyn puolivälierissä lukemin 3-1 ja lähti nälkäisenä yrittämään myös Kiteen pudottamista. Pattijoki pysyi Kiteen kyydissä oikeastaan vain avausottelun ensimäisen jakson, minkä jälkeen Kitee lasketteli helpohkosti finaaleihin viemällä sarjan puhtaasti lukemin 3-0. Finaaleissa vastaan asettui Hyvinkään Tahko. Avausottelun ensimmäisen jakson 4-2 -voitto riitti lopulta otteluvoittoon, kun toinen jakso päättyi tasan. Pihkalassa pelatun toisen ottelun Kitee vei puhtaasti 0-2 ja pääsi yrittämään mestaruuden ratkaisua kotikentälleen. Kolmannessa finaalissa ratkaisua haettiin pisimmän kaavan kautta, kun ottelu eteni aina kotiutuslyöntikilpailuun asti. Tahko ei onnistunut kotareissa kertaakaan ja Kiteen yksi juoksu riitti räjäyttämään kotiyleisönsä edessä pelanneen Kiteen kultajuhlat! Kohonen iski runkosarjassa tehot 1+27 (23 tuotua). Pudotuspeleissä hän takoi tehot 1+8 ja 11 tuotua. Kohonen valittiin kauden päätteeksi ensimmäistä kertaa urallaan vuoden lukkariksi.



Pitkän uran Kiteellä tehnyt Kohonen vaihtoi  seuraavaksi kaudeksi seuraa ja puki ylleen Sotkamon Jymyn peliasun. Runkosarjan 28 ottelun jälkeen Sotkamo sijoittui kolmanneksi. Kohosen seuravaihdosta huolimatta Kitee voitti runkosarjan ja edellisen kauden finaalivastustaja Hyvinkään Tahko kiilasi toiseksi. Kohosen tehot runkosarjassa olivat 2+33 ja 29 tuotua. Puolivälierissä Seinäjoen Mailajussit antoi Jymylle erinomaisen vastuksen. Mailajussit pääsit jopa yrittämään sarjan katkaisua kotikentällään, mutta Jymy onnistui pakon edessä tasoittamaan otteluvoitot 2-2:n puhtaalla 0-2 vierasvoitolla. Viides ottelu Sotkamossa päättyi Jymyn 1-0 voittoon. Välierissä vastaan tuli Hyvinkään Tahko, joka ei kuitenkaan tarjonnut yhtä tiukkaa vastusta kuin Mailajussit. Tahko onnistui voittamaan kolmannen ottelun, mutta muuten sarja oli Jymyn heiniä ja finaalipaikka irtosi voitoin 3-1. Kohosen kannalta finaalivastustaja oli äärimmäisen mielenkiintoinen. Kiteen Pallo lähti ottelusarjaan kotiedun ja runkosarjavoiton turvin. Ottelut olivat todella tasaväkisiä ja avauksessa ratkaisu löytyi vasta supervuoroparissa, jossa Kiteen aloittavan viisi juoksua tyrmäsivät sotkamolaiset. Tonen ottelu ratkesi Kiteen eduksi yhden juoksun erolla 2-0 (2-3, 1-1). Kitee pääsi toisena kautena putkeen hakemaan mestaruuden ratkaisua kotiottelussaan, eikä se jättänyt sitä käyttämättä. Avausjakson 5-4 voiton siivittämänä myös toinen jakso päättyi Kiteen voittoon (4-3) ja Kohosen oli tyytyminen jälleen hopeiseen mitaliin. Vahvan runkosarjan pelanneen Kohosen tehot pudotuspeleissä olivat hieman vaatimattomammat 0+8 ja 9 tuotua.

Kausi 2001 oli Sotkamon ja Kohosen näytöstä. Joukkue voitti runkosarjan ja Kohonen iski sisäpelissä tehot 4+45 ja 33 tuotua. Puolivälierissä Sotkamo ei jättänyt Mailajusseille juurikaan saumaa ja otti rutiininomaisen 3-0 voiton. Otteluparin toisessa osaottelussa nähtiin todellisen tiukkaa pudotuspelipesistä, kun ottelun avausjakso päättyi vanhan liiton 8-16 lukemiin. Välierissä Pattijoen Urheilijat tarjosi jo hieman kovemman vastuksen, mutta yhdellä jaksovoitolla ei voiteta mestaruuksia. Sotkamo eteni finaaleihin suoraan lukemin 3-0 ja vastaan asettui tuttuakin tutumpi Kiteen Pallo. Avausottelussa Sotkamo otti kotivoiton vasta supervuoroparissa, mutta kaksi seuraavaa ottelua ratkesivat puhtailla 2-0 -voitoilla. Sotkamo oli lopulta selkeä mestari, se ei hävinnyt pudotuspeleissä otteluakaan. Kohoselle kausi oli menestys. Vahvan runkosarjan lisäksi hän iski pudotuspeleissä tehot 0+11 (15 tuotua). Hänet valittiin toista kertaa urallaan vuoden lukkariksi, minkä lisäksi palkintoraati muisti häntä vuoden pesäpalloilija-tittelillä.

Tiesitkö, että Toni Kohonen on pelannut Superpesiksessä viisi ottelua kolmosvahtina, neljä ottelua kolmoskopparina ja yksitoista ottelua kakkoskopparina?

Jos Sotkamo oli selkeä mestari kaudella 2001, oli seuraava kausi ehkä vieläkin selkeämpi.  Runkosarjassa joukkue repi 11 pisteen eron toiseksi sijoittuneeseen Pattijokeen. Kohonen iski urnsa parhaat sisäpelitehot takomalla runkosarjassa 4+57 juoksua ja tuomalla itse 29. Puolivälierässä tuttu vastustaja Mailajussit jäi täysin jyrän alle. Sotkamo eteni välieriin suoraan voiton 3-0. Ottelusarjan juoksuero oli Sotkamon hyväksi murskaavat 26-4. Välierissä joukkueelle tapahtui pienoinen haveri, kun Koskenkorvan Urheilijat pääsi yllättämään toisessa ottelussa lukemin 1-0. Sotkamo oli yhdestä tappiosta huolimatta sarjassa täysin ylivoimainen, joukkue voitti neljä jaksoa yli viiden juoksun erolla, kovimpana temppuna viimeisen ottelun toisen jakson 2-12 -lukemat. Loppuottelussa Pattijoen Urheillijat jäivät niin ikään kultajunan alle. Kolmen ottelun jaksolukemat olivat toki tasaisia, mutta Jymyn mestaruus häviämättä jaksoakaan finaaleissa. Kohonen takoi pudotuspeleissä 3+6 lyötyä ja 18 tuotua. Kohonen valittiin kauen jälkeen jälleen vuoden lukkariksi.

Vanhan sanonnan mukaan ei kahta ilman kolmatta. Kolmea voi sanoa jo putkeksi ja Sotkamo teki siitä todellisuutta. Taistelu kauden 2003 runkosarjan voitosta oli tiukkaa, mutta Jymy otti omansa yhden pisteen erolla Järvenpään Pesikseen ja Koskenkorvan urheilijoihin. Runkosarjassa pelattiin tällä kaudella hieman vähemmän otteluita kuin aiempina vuosina. Kohonen mätki 26 ottelussa tehot 3+21 ja toi 25 juoksua. Puolivälierissä vastakkaiseen kiilaan juoksi Oulun Lippo, joka antoi lopulta yllättävän tiukan vastuksen. Kaksi ensimmäistä ottelua ratkesivat Jymylle vasta supervuoroparissa. Kolmas ottelu meni Jymylle puhtaasti jaksovoitoin 2-0. Puolivälierissä vaadittiin tällä kaudella 4 voittoa. Lippo onnistui pitkittämään sarjaa ottamalla kotonaan 2-1 voiton, mutta viides ottelu sotkamossa katkaisi sarjan lukemiin 4-1. Myös välierissä vaadittiin neljä voitoa. Vastaan asettui Pattijoen Urheilijat, josta ei juurikaan ollut vastusta Jymylle. Ottelusarja päättyi suoraan neljässä ottelussa. Finaalissa vastaan asettui Järvenpään Pesis. Sarjajärjestelmää voisi jälkikäteen haukkua hieman tyhmäksi. Finaaleissa mestaruuteen vaadittiin ainoastaan kaksi voittoa, kun muilla kierroksilla pelattiin neljästä voitosta. Ainakin omasta mielestäni on tyhmää pitkittää ennakolta selkeämpiä ottelupareja ja finaalissa tasaisten joukkueiden kesken hakea pikaratkaisua. Järvenpää antoi Sotkamolle kelpo vastuksen. Avausottelu päättyi Jymylle puhtaasti 0-2, mutta toisessa ja ratkaisevassa ottelussa päädyttiin kotiutuslyöntikilpailuun. Jymy vei kotarit lukemin 3-1 ja mestaruuden lukemin 2-0.  Kohoselle merkattiin pleijareista tehot 0+7 ja 10 tuotua.



Kausi 2003 oli Kohoselle siihen asti viimeinen Sapsojärven rannalla. Mies palasi seuraavaksi kaudeksi tuttuun ympäristöön Kiteelle, joka oli menestysvuosien jälkeen hiipunut pois mitalipeleistä. Kohonen oli vakiinnuttanut asemansa maan ykköspelaajien joukossa ja Kitee palasikin mitalikantaan kaudeksi 2004. Runkosarja meni selkeästi Sotkamon nimiin, mutta Kitee otti heikompien kausien jälkeen mainion toisen sijan. Sarjajärjestelmäkokeilut jatkuivat tällä kaudella ja runkosarjan jälkeen pelattiin jatkosarja kahdeksan parhaan joukkueen välillä. Kitee voitti jatkosarjan juoksueron turvin ennen Sotkamoa ja niisti tärkeän kotiedun itselleen neljän parhaan pudotuspeleihin. Välierissä joukkue kukisti Seinäjoen Mailajussit voitoin 3-1. Finaalissa vastaan asettui neljättä peräkkäistä mestaruuttaan hamunnut Sotkamo, joka oli voittanut välierissä Hyvinkään Tahkon voitoin 3-1. Finaaleissa mestaruuteen vaadittiin edelliskauden tapaan kaksi voittoa. Avausottelu Sotkamossa päättyi Jymyn 2-1 voittoon supervuoroparissa. Kiteellä pelattu toinen ottelu ratkesi Kiteelle puhtaasti lukemin 2-0. Ratkaiseva ottelu pelattiin Kiteellä heti seuraavan päivänä, eikä se varmasti jättänyt ketään kylmäksi. Avausjakson vei sotkamo lukemin 2-3, mutta Kitee siirsi kauden ratkaisun supervuoropariin voittamalla toisen jakson niukasti 2-1. Jymy oli Kohosen ja kiteeläisten pettymykseksi kuitenkin supervuoroparissa parempi 0-2 lukemin ja poika matkasi jälleen Kainuuseen. Kohosen tehot runkosarjassa olivat 2+29 ja 28 tuotua. Jatkosarjan ja pudotuspelien tehot olivat 1+19 ja 8 tuotua. Kohonen palkittiin yhden välivuoden jälkeen jälleen vuoden lukkarina.

Kohonen jatkoi Kiteellä myös kaudella 2005. Runkosarjan vei jälleen Sotkamon Jymy ja Kitee oli toinen kolme pistettä perässä. Kolmanneksi sijoittunut Nurmon Jymy jäi kaksikosta jo hieman reilummin. Aiemmalla kaudella lanseerattu jatkosarja oli mukana myös tällä kaudella. Sotkamo piti tällä kertaa pintansa myös jatkosarjassa. Kitee sijoittui toiseksi, Hyvinkää kolmanneksi ja viimeisenä paikkansa välieriin nappasi Nurmon Jymy. Molemmista välieräpareista muodostui huikeat taistelut, kun ratkaisuja haettiin pitkän kaavan mukaan viidensistä otteluista. Kitee kävi hurjan taistelun Hyivnkään tahkoa vastaan. Ratkaisuottelussa ensimmäinen jakso päättyi juoksuttomana. Toisella jaksolla napsittiin juoksu per joukkue. Supervuorokin päättyi kiikarilukemiin ja finaalipaikka ratkottiin Rantakentällä kotiutuslyöntikilpailussa. Kitee oli lopulta piirun verran parempi ja eteni loppuotteluihin voittamalla kotiusutslyöntikisan lukemin 3-2. Toisessa otteluparissa Nurmon Jymy järjesteli melkoisen pommin pudottamalla Sotkamon lukemin 3-2. Finaalit ratkottiin tällä kertaa kolmella voitolla. Vuoden 2005 avausfinaali muistetaan etenkin Rantakentän lepästä, joka saattoi lopulta vaikuttaa jopa kauden mestarijoukkuee nimeen. Nurmon Jymyn Mikko Vaininpää tempaisi läpilyönnin maisemiin supervuoroparissa, mutta pallon matka pysähtyi kenttää vartioineeseen leppään. Nurmon voiton sijaan ottelu eteni kotiutuslyöntikilpailuun, jossa Kitee korjasi voiton nimiinsä.

"Kaikki muistavat vain lepän. Olen minä sen kerran videolta katsonut, eli kai se jonkin verran on harmittanut, mutta siitä on jo aika monta vuotta. Olisipa finaalisarjassa käynyt miten tahansa, niin jos se lyönti olisi mennyt puun ohi, olisi se tietänyt Nurmon Jymylle kahta kotimatsia. Niillä yleisömäärillä se olisi ollut seuralle aivan valtava asia… Siltäkin kantilta on tullut asiaa monesti mietittyä, Vainionpää kommentoi kahdeksan vuotta myöhemmin."

Kaksi seuraavaa finaalia olivat jo hieman selkeämpiä ja mestaruus palasi Kiteelle otteluvoitoin 3-0. Kohonen palkittiin jälleen vuoden lukkarina, minkä lisäksi palkintokaappiin nostettiin uran toinen vuoden pesäpalloilija-palkinto. Kohosen tehot runkosarjan 25 ottelussa olivat komeat 2+35 ja 29 tuotua. Jatkosarjassa ja pudotuspeleissä miestä tuli kotiin tehoilla 2+10 (10 tuotua).

Kuva: kipa90.com
Kohonen jatkoi edelleen Kiteellä kaudella 2006. Runkosarjaa dominoi jälleen Sotkamon Jymy, minkä lisäksi Pattijoen Urheilijat kiilasi sarjataulukossa Kiteen edelle. Jatkosarjassa myös Puijon Pesis kampesi Kiteen ohi, mutta joukkue selvitti tiensä välieriin. Välierissä joukkueen kohtaloksi koituis violetti painajainen, kun tuttu kilpakumppani lähetti Kiteen pronssiotteluun suoraan voitoin 3-0. Kausi päättyi lopulta suureen pettymykseen, kun kerrasta poikki-periaatteella pelatussa pronssiottelussa Puijon Pesis vei himmeimmät mitalit 1-0 (0-0, 2-1)-voitolla. Kohosen tehot runkosarjassa olivat 4+17 ja 21 tuotua. Jatkosarjan ja välierän tehot olivat 0+8 ja 2 tuotua.

Kaudeksi 2007 Kohonen siirtyi vahvasti joukkueeseen panostaneeseen Kouvolan Pallonlyöjiin. Edellisellä kaudella toiseksi viimeiseksi sijoittunut Kouvola paransikin heti otteitaan etenemällä "säälipleijareihin" oltuaan runkosarjassa yhdeksäs. Kausi päättyi kuitenkin Kohosen näkökulmasta aikaisin, sillä Joensuun Maila tiputti Kouvolan jatkosta voitoin 2-1. Menestymätön joukkue ei antanut Kohoselle mahdollisuutta kerryttää henkilökohtaisiakaan palkintoja. Runkosarjassa Kohosen tehot olivat 1+22 ja 14 tuotua. Kolme säälipleijaria tuottivat tilille neljä lyötyä ja kolme tuotua.

Kaudella 2008 Kouvola otti jälleen harppauksen eteenpäin ja nousi varteenotettavaksi mestaruuskandidaatiksi. Kärkikahinoissa paikkansa vakiinnuttanut Pattijoen Urheilijat korjasi runkosarjavoiton ennen "Koplaa". Jatkosarjassa runkosarjan kolmonen Sotkamo nousi kärkisijalle ennen Kouvolaa, Pattijoen hiivuttua kolmanneksi. Runkosarjan voittanut Pattijoki oli välierissä kuitenkin rautainen ja pudotti Kouvolan tylyin 3-0-lukemin. Pattijoki eteni lopulta mestaruuteen asti, ja on edelleen viimeisin joukkue, joka on kyennyt lyömään Sotkamon Jymyn finaaleissa. Kohoselle kausi oli sisäpelillisesti vaatimaton ja tehopisteitä kertyi runkosarjassa 1+6 (26 tuotua) ja jatkosarjassa 0+1 (10 tuotua).

Kuva: HS.fi
Kouvola lähti kauteen 2009 yhtenä ennakkosuosikeista. Runkosarja oli kärkipään osalta äärimmäisen tiukka ja lopulta hallitseva mestari Pattijoki korjasi voiton. Kouvola sijoittui toiseksi kaksi pistettä huonompana, Vimpelin Veto oli kolmas. Jatkosarja sai vihdoin kyytiä ja tilalle tuli perinteiset pudotuspelit. Puolivälierissä jatkopaikkaan vaadittiin neljä voittoa, ja Kouvola saikin tehdä täyden päivätyön päihittääkseen Oulun Lipon. Ottelusarja ratkesi vasta seitsemännessä ottelussa, jonka Kouvola vei nimiinsä 1-0-lukemin. Välierissä vastaan asettui paluuta pesishuipulle tehnyt Vimpelin Veto, joka kelvollisesta esityksestään huolimatta lähti pronssiotteluun suoraan kolmessa ottelussa. Finaaleissa vastaan asettui Sotkamon Jymy, joka oli sijoittunut runkosarjassa poikkeuksellisen huonosti neljänneksi. Ajatus mestaruudesta iti Kouvolassa vahvasti, mutta loppuottelusarja alkoi harmillisesti 1-2 -kotitappiolla. Kopla kuitenkin ryösti kotiedun itselleen jo seuraavana päivänä kaatamalla Jymyn Hiukassa lukemin 0-1. Seuraavana viikonloppuna Sotkamo jatkoi finaalien vierasvoittojen sarjaa ja nappasi avaimet mestaruuteen 0-1-vierasvoitolla. Kultaa huuhdottiin heti seuraavana päivänä Sapsojärvessä, kun Jymy katkaisi ottelusarjan 2-0-voitolla.  Kohonen palasi jälleen tasolleen ja paukutti runkosarjassa 2+38 lyötyö ja 26 tuotua. Pudotuspeleissä maila lauloi 0+13 lyödyn edestä ja jalat kipittivät 7 tuodun edestä. Kohonen on tästä kaudesta lähtien valittu jokaisena vuonna vuoden lukkariksi.

Hopeisista mitaleista huolimatta kausi 2009 oli Kouvolalle pettymys. Kaudella 2010 joukkue tavoitteli jälleen mestaruutta ja veikin runkosarjan melko selkeästi nimiinsä 7 pisteen erolla Vimpelin Vetoon. Puolivälierissä vastaan tuli Kiteen Pallo, joka tiukoista lukemista huolimatta hoitui melko helposti. Kitee onnistui voittamaan ainoastaan yhden jakson ja lähti talvilomalle 3-0-lukemin. Välierissä Oulun Lippokaan ei pystynyt yhtä jaksovoittoa kummempaan ja Kouvola jatkoi jälleen matkaansa finaaleihin, jossa vastaan asettui Sotkamon välierissä kaatanut Vimpelin Veto. Runkosarjan voitto ja kotietu eivät kuitenkaan auttaneet Kouvolaa tälläkään kaudella kakkossijaa pidemmälle. Vimpelin Veto vei finaalit voitoin 3-1 ja kouvolalaiset saivat pettyä toisena vuotena putkeen. Kohonen valittiin vuoden lukkariksi. Runkosarjassa hän iski tehot 1+48 ja 14 tuotua. Pudotuspelien teholukemat olivat 1+9 ja 2 tuotua.

"Hyvät muistot ensimmäiselltä kerralta, tuttu seura ja  ympäristö. Tietysti tässä on tullut paljon muutoksia joukkueeseen ja Vuokatti-Sotkamo-alueelle. Myös halu pelata huippujoukkueessa vaikutti. Nyt saan myös tavallaan ympyrän suljettua, kun ura nyt myös päättyy Sotkamoon."

Hopeiset mitalit saivat ainakin Kouvolan osalta riittää Kohoselle ja hän palasi kaudeksi 2011 Sotkamon Jymyn violettiin nuttuun. Kohosen paluun myötä joukkue voitti kauden 2011 runkosarjan ennen Vimpelin Vetoa. Edellisen kauden joukkue Kouvola hyytyi Kohosen poistumisen myötä sijalle neljä. Puolivälierien avauksessaa Jymy antoi Kiteelle todella kylmää kyytiä voittamalla lukemin 2-0 (11-0, 17-1). Kitee onnistui toisessa ottelussa yllättämään Jymyn, mutta loput ottelut kirjattiin kainuulaisten nimiin ja matka jatkui välieriin 4-1 -lukemin. Välierissa vastaan tuli Kohoselle tuttuakin tutumpi Kopla, joka oli palkannut Riku Rantasen Kohosen jättämälle lukkarin tontille. Sotkamo kaatoi Kouvolan suoraan kolmessa ottelussa ja eteni finaaleihin Vimpelin Vetoa vastaan. Finaalit olivat vierasjoukkueiden juhlaa. Molemmat joukkueet voittivat kaks vierasottelua ja ratkaisua haettiin viidennestä ottelusta Hiukan pesäpallostadionilla. Jymy takoi ensimmäisellä jaksolla vimpeliläisittäin surulliset 8-1 lukemat. Toinen jakso oli tasaista puurtamista ja päättyi lukemiin 1-1 ja finaalisarjan ainoa kotivoitto palautti pojan Sotkamoon. Kohonen palkittiin jälleen vuoden lukkarina. Runkosarjan teholukemat olivat 0+31 ja 20 tuotua. Pleijareissa tehopisteisiin merkattiin 1+10 lyötyä ja 12 tuotua.



Kausi 2011 aloitti Sotkamon ja Vimpelin väliset finaalisarjat, joihin muilla ei ole tähän päivään mennessä ollut asiaa. Kauden 2011 finaalit olivat tähän astisista tasaisimmat. Kaudella 2012 Sotkamo vei jälleen runkosarjan voiton. Puolivälierissä Jyväskylän Kiri oli täysin statistin roolissa ja Jymy jatkoi välieriin 4-0 -otteluvoitoin. Välierissä Pattijoellakaan ei ollut sanan sijaa ja finaalisarja Vimpeliä vastaan oli jälleen valmis alkamaan. Vasta finaaleissa Jymy sai kunnon vastuksen, kun Vimpelin veto venytti kaksi ensimmäistä ottelua kotiutuslyöntikilpailuun. Jymy vei kuitenkin molemmat kotarit lukemin 1-0, ja kolmas ottelu Hiukassa hoitui lopulta helpohkosti 2-0 -voitolla. Kohosella jälleen vuoden lukkari-palkinto. Runkosarjassa hän tehoili 0+31 lyötyä ja 20 tuotua, pudotuspeleissä 1+10 lyötyä ja 12 tuotua.

Sotkamon dominointi jatkui myös kaudella 2013. Runkosarjan voitto tuli neljän pisteen erolla Vimpeliin. Pudotuspeleissä joukkue pudotti Koskenkorvan Urheilijat ja Joensuun Mailan suoraan voitoin 3-0. Finaaleissa vastaan asettui Vimpelin Veto, joka oli välierissä joutunut yllättävän koville Pattijokea vastan. Vimpeli vei välierät kuitenkin lopulta voitoin 3-2, ratkaisevan ottelun pättytttyä murskaavasti 2-0 (12-0, 5-0). Vimpeli avasi finaalit voittamalla ensimmäisen jakson hiukassa. Sotkamon rutinoitunut joukkue ei tästä kuitenkaan hätkähtänyt ja vei ottelun lopulta supervuoroparissa. Toisessa ottelussa Vimpeli jäi kotonaan täysin juoksuitta ja mestaruus ratkesi Jymylle kolmannen ottelun supervuoroparissa. Kohosen kausi tuotti vuoden lukkarin pystin, runkosarjassa 1+18 lyötyä (25 tuotua). Pudotuspeleissä tehoja syntyi 0+6 (7 tuotua).

Kausi 2014 oli ainakin tuloksellisesti selkein Sotkamon ja Vimpelin aikakaudella. Runkosarja meni jälleen Jymyn nimiin. Pudotuspeleissä Sotkamo koki ainoan jaksotappion Kiteen Palloa vastaan puolivälierissä. Välierissä Hyvinkää kaatui suoraan kolmessa ottelussa, kuten myös Vimpeli finaaleissa.Kohonen palkittiin jälleen vuoden lukkarina, mutta pelasi myös sisäpelissä parhaan kautensa pitkään aikaan. Runkosarjassa syntyi komeat 6+44 lyötyä ja 18 tuotua, pudotuspeleissä 0+9 lyötyä ja 3 tuotua. Loistavan kauden seurauksena Kohonen valittiin kolmatta kertaa urallaan vuoden pesäpalloilijaksi! Kohonen siirtyi kauden alussa kautta aikain pesispörssitilaston kärkeen ohi Kari Kuusieniemen.






Ei kommentteja :

Lähetä kommentti